kosteusmittaukset

Kosteusmittaukset ovat mittauksia, joilla arvioidaan kosteuspitoisuus sekä materiaaleissa että ilmassa. Niitä hyödynnetään rakennusalalla kosteuden ja homevaurioiden riskin arvioinnissa, maaperän kosteuden tutkimuksessa, ympäristömonitoroinnissa sekä kulttuuriperinnön suojelussa. Mittauksia voidaan suorittaa sekä sisätiloissa että ulko-olosuhteissa, ja tuloksia käytetään päätöksenteon tukena esimerkiksi korjausten ja kastelun ohjaukseen.

Käytettyjä menetelmiä ovat käsikäyttöiset kosteudenmittauslaitteet, kuten pin-tyyppiset ja pinless kosteudenmittauslaitteet, jotka arvioivat kosteuden sähköisen vastuksen tai kapasitanssin perusteella. Ilman kosteutta mitataan RH-mittareilla ja lämpötilaa sekä kosteutta yhdessä mittaavilla laitteilla. Maaperän kosteus voidaan havaita kosteuspitoisuus- ja kapasitanssisensorien, tensiometrien tai TDR-maaperämittareiden avulla. Laboratoriomittaukset voivat puolestaan määrittää gravimetrisesti kosteuden.

Sovelluksia ovat rakennusten sisäilman laadun ja kosteusvaurioiden riskin kartoitus sekä märkätilojen kunnostus. Maataloudessa kosteusmittauksia käytetään kastelun optimaalisen ajankohdan ja vedenkulutuksen hallintaan. Kulttuuriperinnön säilyttämisessä kosteustasapainon seuranta on tärkeää; ympäristömonitoroinnissa kosteustasojen trendien seuranta tukee ekosysteemien ja vesistöjen tilan arviointia.

Mittauksissa tulkinnan luotettavuus riippuu kalibroinnista, mittauskohdan valinnasta ja materiaalin ominaisuuksista. Eri menetelmät mittaavat erilaista kosteutta (esim. pintakosteus vs. sisältä kosteuden), ja tulokset tulisi aina suhteuttaa lämpötilaan ja tilapäisiin vaihteluihin sekä noudattaa sovittuja standardeja ja ohjeita.