vedenkulutuksen

Vedenkulutus tarkoittaa veden kokonaiskäyttöä yhteiskunnassa. Siihen sisältyy kotitalouksien päivittäinen vedenkäyttö, teollisuuden prosessivesi sekä maatalouden kastelutarpeet. Tilastojen mukaan vedenkulutusta seurataan usein asukasta kohti mitattuna luvuna (litraa per henkilö per päivä) sekä koko maan vuotuisena kokonaiskulutuksena. Eri tilastointikäytännöt voivat kuitenkin erottaa otetun veden määrän siitä, miten suuri osa siitä lopulta kuluu pysyvästi tai kierrätetään.

Keskeisiä ajureita vedenkulutukseen ovat väestön määrä ja kasvu, elintason paraneminen sekä ilmasto. Ilmasto vaikuttaa sekä veden saatavuuteen että veden tarpeeseen, ja kaupunki- tai maaseutuympäristö sekä teollisuuden ja maatalouden rakenteet muovaavat kulutusta. Tehokas infrastruktuuri ja vesihuolto sekä vedenkäytön vähäiset menetykset voivat pienentää kulutusta, kun taas suurempi kulutus voi syntyä muun muassa kasvavasta energiankäytöstä ja tuotannon laajenemisesta.

Vedenkulutuksen hallintaan tähtäävät toimenpiteet keskittyvät vedenhukan vähentämiseen, putkistojen vuotojen korjaamiseen sekä kulutuksen tehostamiseen. Tärkeitä keinoja ovat vedenhinnoittelu ja mittaus, kuluttajille tiedottaminen sekä veden uudelleenkäyttö ja sadeveden keräys. Globaalisti haasteita ovat riittävä juomavesi, ympäristön kestävyys sekä veden ja energian väliset yhteydet.