kosketinsoitin

Kosketinsoitin on soitin, jossa äänen tuottaminen ja sen esittäminen tapahtuvat koskettimia painamalla. Tyypillisesti koskettimet ovat järjestetty riveittain, ja niiden painaminen käynnistää jonkinlaisen äänenlaadun: mekaanisesti, elektronisesti tai näiden yhdistelmän kautta. Siten kosketinsoitin voidaan nähdä instrumenttina, jonka universumi kattaa sekä perinteiset akustiset malleja että modernit elektroniset ja digitaalitekniikat.

Historia ja kehitys. Varhaiset kosketinsoittimet kuten klavikordi, harpsikord ja urut ovat olleet kehityksen alkuvaiheita. Uusi aika toi pianon, jonka kehitti 1700-luvulla Bartolomeo Cristofori. Piano mahdollisti dynamiikan – äänenvoimakkuuden säätämisen koskettimen voimakkuuden mukaan – ja johti laajentuvaan kosketinsoittimien kenttään. 20. vuosisadalla syntetisaattorit, digitaalipianot ja MIDI-yhteensopivat näppäimistöt lisäsivät äänenlähteiden monipuolisuutta ja liitettävyyttä muiden instrumenttien ja tietotekniikan kanssa.

Tyypit. Akustiset kosketinsoittimet sisältävät pianon sekä varhaiset malleja kuten klavikordit ja harpsikordit, sekä urut, jotka käyttävät kosketinta pitkien sähkömekaanisten tai ilmatoimisesti syntyvien äänien tuottamiseen. Elektroniset ja digitaaliset kosketinsoittimet kattavat sähköpianot, syntetisaattorit ja MIDI-näppäimistöt, joissa ääni tuotetaan elektroniikalla tai digitaalisesti ja joita voidaan ohjata muiden laitteiden kautta.

Käyttö ja merkitys. Nykyään kosketinsoittimia käytetään laajasti klassisessa musiikissa, jazzeissa, pop- ja elokuvamusiikissa sekä opetuksessa. Niiden yhteensopivuus erilaisten äänilähteiden kanssa tekee niistä keskeisen työkalun sekä esiintyjille että säveltäjille.