koronaariset

Koronaariset valtimot ovat sydämen verenkiertoa ylläpitäviä verisuonia, jotka toimittavat hapekasta verta sydämen lihakselle (myokardille). Ne lähtevät aortan juuri sen kohdalta, jossa aortan valtimot erkanevat, ja haaroittuvat sydämen eri osiin. Verenkierto näiden valtimoiden kautta on keskeinen sydänlihaksen ravitsemukselle ja toiminnalle.

Vasen koronaarivaltimo jakautuu tyypillisesti kahdeksi päähaaraksi: vasempaan etu-sepelvaltimoon ja kiertävään valtimoon, jotka ravitsevat sydämen etu- ja sivuosia. Oikea koronaarivaltimo kiertää oikeaa eteis-kammiokammiota ja antaa usein posteriorisen interventrikulaarisen haaran, joka ruokkikaa sydämen takaosia.

Dominanssilla tarkoitetaan sitä, kumpi valtimo johtaa takaseinän verenkiertöön. Useimmilla ihmisillä oikea valtimo on hallitseva (oikea dominanssi); vasen dominanssi on harvinaisempi. Dominanssista riippuvat infarktin vaikutukset voivat vaihdella, koska se määrää, mistä verentoimituksesta sydänkohtauksen kohdannu alue saa veren.

Käytännössä koronaariset valtimot voivat altistua ateroskleroosille, joka on yleisin syy sepelvaltimotulehduksiin liittyviin sairauksiin. Ahtautuminen voi johtaa rintakipuun (angina), hengenahdistukseen tai sydäninfarktiin. Diagnoosiin käytetään elektrokardiografiaa, veriarvoja (troponiini), rasitus- ja kuvantamistutkimuksia sekä koronarografiaa. Hoitomuotoja ovat elämäntapamuutokset, statiinilääkitys, antitromboottinen hoito sekä revaskularisaatio: pallolaajennus ja/tai ohitusleikkaus.