koostumustietokantojen

Koostumustietokannat ovat tietokantoja, jotka kokoavat, säilyttävät ja standardoivat tietoja kemiallisen koostumuksen perusteista. Niihin tallennetaan sekä yksittäisten aineiden että seosten ja materiaalien koostumustietoja: elementtien prosenttiosuudet, molaariset suhteet tai massaprosentit, sekä eräpiirteet kuten puhtaus ja faasi. Tiedot voivat perustua kokeellisiin mittaustuloksiin, laskennallisiin estimointeihin tai näiden yhdistelmiin, ja jokaiselle arvolle liitetään viitteet sekä epävarmuustiedot.

Tietokantojen rakenne ja kentät vaihtelevat, mutta yleisiä elementtejä ovat aineen tunniste (esim. CAS-numero tai sisäinen ID), nimi, kemiallinen kaava sekä kuvaus koostumuksesta (esim. elementtikoostumus, molekyylikoostumus). Lisäksi voidaan tallentaa mittaus- tai laskentamenetelmät, faasitiedot sekä epävarmuudet. Luotettavan yhteentoimivuuden takaamiseksi käytetään usein standardoituja tunnisteita (InChI/SMILES, CAS) ja ontologioita.

Koostumustietokantoja käytetään materiaalitutkimuksessa, kemianteollisuudessa sekä ravitsemus- ja elintarviketieteissä esimerkiksi koostumuksen verifiointiin, vertailuun ja valintaprosesseihin. Ne mahdollistavat tehokkaan haun ja vertailun: voi kysyä tietyn elementin määrää, tarkastella usean aineen koko koostumusta tai löytää samanlaisen koostumuksen omaavia aineita. Datan voi usein hakea ohjelmallisesti API-rajapinnan kautta, jolloin tieto voidaan integroida simulointiin, analytiikkaan ja laadunvalvontaan.

Haasteita ovat tietojen kattavuus ja epävarmuus, eri lähteistä peräisin olevien arvojen yhteensopivuus sekä lainsäädännölliset ja lisensointiin liittyvät rajoitteet. Koostumustietokannat kehittyvät kohti parempaa standardointia ja avoimuutta, jotta tiedot olisivat helpommin löydettäviä ja vaivattomasti käytettävissä eri järjestelmien välillä.