kontaktiverkostot

Kontaktiverkostot ovat verkostoja, joissa solmut edustavat yksilöitä tai organisaatioita ja reunat kuvaavat suoraa kontaktia, jonka perusteella voi tapahtua vuorovaikutusta, tiedon siirtoa tai tartuntaa. Ne käsittävät useita konteksteja, kuten sosiaaliset suhteet, työyhteisöt, sekä terveys- ja viestintäverkostot. Kontaktiverkostot voivat olla staattisia tai dynaamisia ja niissä reunat voivat olla painotettuja (erilainen kontaktin voimakkuus) sekä suuntautuneita tai epäittyjä.

Rakenteeltaan kontaktiverkostot voivat osoittaa erilaisia ominaisuuksia, kuten keskeisten solmujen (keskusasteikkojen) roolit, läheisen yhteyden piirteitä ja ryhmittymien jakautumista moduuleihin. Tunnusomaisia mittareita ovat muun muassa asteluku (tunnisteiden määrä), keskittymiskyky (klusterointikertoimet), reittien pituudet ja verkoston tiheys. Näiden avulla voidaan ymmärtää, miten nopeasti ja laajasti informaatio, vaikutus tai sairaudet voivat levitä verkostossa.

Datan kerääminen kontaktiverkostoista tapahtuu eri tavoin: kyselyt, rekisterit, digitaalinen jäljitys ja mobiilisovellukset. Keruissa on huomioitava yksityisyys, valikoitumisharhat ja aikahaarukkarajoitteet. Analyysissä käytetään sosiaalisen verkostoanalyysin menetelmiä sekä matemaattisia malleja, kuten tosiasiallista kontaktiverkostoa kuvaavia verkko- ja diffuusiomalleja.

Sovellukset kattavat epidemiologian ja tartuntaketjujen jäljittämisen, markkinoinnin ja viestinnän vaikutusketjujen ymmärtämisen sekä organisaatioiden sisäisen yhteistyön kartoittamisen. Etiikka ja lainsäädäntö, kuten tietosuoja ja anonymisointi, ovat keskeisiä huolenaiheita käytännön toteutuksessa.