kompostointiprosessia

Kompostointiprosessi on biologinen hajoamisprosessi, jossa orgaaniset jätteet, kuten keittiöjätteet ja puutarhajäte, pilkkoutuvat mikrobien toimesta ja muuntuvat lopulta valmiiksi kompostiksi. Tavoitteena on vähentää jätteen määrää sekä tuottaa maanparannusaine, joka parantaa maaperän rakennetta, vedenpidätyskykyä ja ravinteiden kiertoa.

Mikrobitoiminta etenee vaiheittain. Alkuvaiheessa mesofyyttiset olosuhteet (noin 20–40 °C) hajottavat helposti hajoavia yhdisteitä. Tämän jälkeen lämpötila nousee termofyyttiselle tasolle (noin 50–65 °C), jolloin patogeenit tuhoutuvat ja hajoaminen nopeutuu. Kun ravinteet vähenevät, prosessi siirtyy kypsyysvaiheeseen ja muodostuu valmis, humusmaisen kaltainen komposti. Prosessia ylläpidetään säännöllisellä sekoituksella ja riittävällä ilmanvaihdolla.

Hyväksyttäviä raaka-aineita ovat suurimmaksi osaksi puutarhajätteet ja keittiöjätteet sekä niiden pienimuotoinen sekoitus paperia, oksasilppua tai heinää. Hiili–typpi-suhteen tulisi olla noin 25–30:1 ja kosteuden noin 40–60 prosenttia. Riittävä ilmankierto ja rakenteellinen koostumus tukevat hajoamista ja hajujen minimoimista.

Erilaisia menetelmiä ovat avokompostointi sekä in‑vessel- tai valvotut jätekonteineriratkaisut. Käytännön toimenpiteisiin kuuluvat materiaalin pienentäminen, säännöllinen sekoitus sekä kosteuden ja lämpötilan seuranta. Loppukäytössä kypsä komposti toimii ravinteikkaana maanparannusaineena puutarhoissa ja maataloudessa.

Kotikompostoinnissa suositellaan välttämään lihavalmisteita, rasvaisia ja suuria eläinperäisiä aineksia sekä ruokajätteitä, jotka voivat houkutella tuholaisia tai aiheuttaa hajuja. Pienetkin, säännölliset annokset auttavat pitämään prosessin tasaisena.