kolloidijärjestelmissä

Kolloidijärjestelmissä, jotka tunnetaan myös kolloidisina dispersioina, pienet kiinteät hiukkaset tai nesteen pisarat ovat jakautuneet tasaisesti toiseen aineeseen. Nämä hiukkaset ovat kooltaan tyypillisesti mikroskooppisia, alueella 1 nanometristä 1 mikrometriin. Kolloidit eivät selity vapaasti, kuten liuenneet aineet, eivätkä ne saostu painovoiman vaikutuksesta, kuten suuret kiinteät hiukkaset. Esimerkkejä kolloidisista järjestelmistä ovat maito, savi ja sumu.

Kolloidien stabiilisuuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten hiukkasten koko, varaus ja väliaineen ominaisuudet. Hiukkasten väliset sähköstaattiset ja van der Waalsin voimat ovat ratkaisevia niiden pysymisessä dispersiossa. Kolloidit voivat olla joko hydrofobisia tai hydrofiilisiä riippuen niiden vuorovaikutuksesta veden kanssa.

Kolloidit ovat yleisiä luonnossa ja niillä on tärkeitä sovelluksia eri aloilla. Elintarviketeollisuudessa kolloideja käytetään sakeuttamisaineina ja stabilointiaineina. Lääketieteessä niitä hyödynnetään lääkkeiden annostelussa. Lisäksi kolloideilla on merkitystä materiaalitieteissä ja ympäristötekniikassa, esimerkiksi vedenpuhdistuksessa ja maaliteknologiassa. Kolloidikemian tutkimus keskittyy näiden monimuotoisten järjestelmien käyttäytymisen ja ominaisuuksien ymmärtämiseen.