kokonaisverorasitukseen

Kokonaisverorasitus tarkoittaa julkisen sektorin keräämän verotuksen ja veroluonteisten maksujen kokonaiskuormaa taloudessa. Se kuvaa, kuinka suuri osa kotitalouksien ja yritysten tuloista sekä tuotannosta ohjautuu julkisen rahoituksen ylläpitämiseen verojen kautta. Kokonaisverorasitus muodostuu useista komponenteista, joihin kuuluvat tuloverot (henkilö- ja yhteisövero), arvonlisävero sekä muut kulutusverot, kiinteistö- ja pääomaverot sekä pakolliset sosiaaliturvamaksut. Lisäksi mukaan lasketaan ympäristöverot ja muut yleisesti veroluonteiset maksut.

Mittarit kokonaisverorasituksen kuvaamiseksi ovat verojen osuus bruttokansantuotteesta (verot BKT:stä) sekä kokonaiskustannus kotitalouksille ja yrityksille. Kansainvälisissä vertailuissa käytetään usein OECD- ja EU-tilastoja, joiden laskentaperusteet voivat poiketa toisistaan. Verorasitukseen vaikuttavat veropohjan laajuus, veroasteiden korkeus sekä erityisjärjestelyt, kuten vähennykset ja kannustimet.

Vaikutukset ja merkitys: Korkea kokonaisverorasitus voi tukea julkisten palvelujen rahoitusta ja tulonjaon tasaamista, mutta se voi vaikuttaa työvoiman tarjontaan, investointeihin ja kulutukseen. Verotuksen rakenne on usein osa poliittista keskustelua ja talouspoliittisia reformeja. Rajoitteita ovat tilastolliset erimielisyydet, informaation kattavuus sekä eri maiden käytössä olevat veropohjat ja laskentatavatsit.

Lisätietoja: Tilastokeskukset sekä OECD ja IMF julkaisevat säännöllisesti kokonaisverorasituksen mittauksia ja vertailutietoja.