kohaldatavuden

Kohaldattavuuden käsite kuvaa sitä, miten soveltuva tai käyttökelpoinen jokin ratkaisu—malli, ohjeistus, sääntö tai prosessi—on tiettyyn kontekstiin. Keskeistä on, ettei yksittäinen ratkaisu automaattisesti sovi kaikkiin tilanteisiin, vaan sen toimivuus riippuu esimerkiksi kohdeyleisöstä, ympäristöstä, datasta sekä käytettävissä olevista resursseista.

Sovelluskohteita on laajasti: tutkimuksessa kohaldattavuus liittyy siihen, kuinka hyvin tulokset voivat siirtää uuteen populaatioon tai tilanteeseen; politiikassa ja sääntelyssä kysymys on siitä, missä määrin ohjeet tai säädökset soveltuvat eri toimialoille tai konteksteille; teknisessä kehityksessä sekä ohjelmisto- ja järjestelmäarkkitehtuuriin liittyy kohaldattavuus eri käyttöympäristöihin ja käyttötilanteisiin.

Kohaldattavuutta arvioidaan sekä laadullisesti että määrällisesti. Menetelmiä ovat kontekstuaalinen analyysi, pilotointi tai testaus, käyttötilanteisiin perustuvat tapaustutkimukset sekä palautteen kerääminen käyttäjiltä ja sidosryhmiltä. Tärkeää on huomioida kontekstisidonnaisuus, datan relevanssi sekä mahdolliset resurssi- ja tekniset rajoitteet.

Kohaldattavuus liittyy läheisesti käsitteisiin kuten yleistettävyys ja siirrettävyys. Se ei tarkoita absoluuttista yleispätevyyttä, vaan käyttökelpoisuuden arviointia tietyssä tilanteessa. Esimerkkejä: tutkimustulosten kohaldattavuuden arviointi uusissa populaatioissa; säädösehdotusten sovellettavuus eri toimialoille; ohjelmiston toimivuus eri alustoilla.