klimaateisen

Klimaateisen velka, tai klimaateinen oikeudenmukaisuusnäkökulma, viittaa käsitteeseen, jonka mukaan historiallisesti suurimmat päästöt ovat syntyneet rikkaissa teollistuneissa maissa, ja näiden maiden tulisi osoittaa korvausta tai tukea niille, jotka kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Idean ytimenä on vastuun ja oikeudenmukaisuuden periaate: nykyhetkellä ja tulevaisuudessa eniten haavoittuuvat maat ovat usein vähäisiä päästöjä aiheuttajia, mutta kohtaavat suurimmat riskit, kuten äärimmäiset säänneljä, merenpinnan nousun ja elinkaaren kannalta kriittiset haasteet.

Käyttö ja laajuus: Kiistatonta tukea vaaditaan rahoituksen, teknologian siirron ja kapasiteetin rakentamisen muodossa sekä menetettyjen ja vahingoittuneiden tilien korvaamiseksi. Keskeisiä keinoja ovat ilmastorahaston lisääminen, velkavapautukset sekä erillinen menetysten ja vahinkojen rahasto. Termi esiintyy usein kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ja keskusteluissa velvoitteiden suuntaamisesta ilmastorahoitukseen.

Keskustelut ja kritiikki: Kritiikitpainottavat, että klimaateisen velan määrittäminen ja oikeutettujen vastaanottajien kohdentaminen ovat monimutkaisia ja mahdollisesti tulosta varten. Osa näkemyksistä pitää vaatimuksia moraalisina tai poliittisina, mutta ei juridisesti sitovina velvoitteina; toiset taas pelkäävät velkaperusteisten ratkaisujen voivan hidastaa yleistä kehitysyhteistyötä tai kasvattaa taloudellisia riskejä.

Nykytilanne: Kansainvälisessä keskustelussa painotetaan edelleen rahoitus- ja korjausmekanismeja sekä menetyksen ja vahinkojen huomioimista ilmastopolitiikassa. Miten klimaateista velkaa tulisi käytännössä hoitaa, on kiistanalaista ja vaihtelee ehdotusten mukaan.

Näennäys: ilmastonmuutos, ilmastovelka, ilmastorahoitus, kansainvälinen oikeus.