kivilajimuodostumat

Kivilajimuodostumat ovat geologiassa käsitteellisiä prosesseja, joiden kautta kivilajit syntyvät, kehittyvät ja voivat aineksiltaan muuttua. Kivilajit jaetaan kolmeen pääryhmään sen mukaan, millaisista prosesseista niiden muodostuminen johtuu: magmaiset (igenaaliset) kivilajit, sedimentaariset kivilajit ja metamorfiset kivilajit. Näiden ryhmien muodostuspolut sekä kivilajien keskinäinen siirtyminen muodostavat kivilajikierron, joka kuvaa maapallon geologista kehitystä.

Ignaalisten kivilajien muodostuminen tapahtuu sulaneesta tai osittain sulaaineesta materiaalista. Kun magma jäähtyy ja kiteytyy, syntyy kivilajeja, joiden koostumus ja mineraalinen rakenne määräytyvät sulamispisteen ja kemiallisen koostumuksen mukaan. Intrusiva magmakivilajit kehittyvät maaperän yläosiin hitaasti, tuloksena suurikiteisemmät kivilajit kuten graniitti, kun taas purkautumien lava/poistuessa pinnalle muodostuvat pinnankovaan kylmenevät laavakivet, kuten basaltti tai obsidiaani.

Sedimentaariset kivilajit muodostuvat, kun kiviaineksia kuljetetaan, laskeutuvat ja kivettyvät. Ne voivat olla kappalemuodossa (detritiset) tai kemiallisia/biologisia kertymiä, kuten kalkkikivi tai liuske. Prosessi edellyttää pitkää koostumuksen ja rakenteen tiivistymistä, usein suurella aikavälillä, jolloin eroosio ja sedimentaatio muovaavat nykyisiä maakerroksia.

Metamorfaalisten kivilajien synty tapahtuu olemassa olevien kivilajien muuttumisena korkean lämpötilan ja paineen vaikutuksesta ilman sulamista. Tämä johtaa mineraalien uudelleenjärjestäytymiseen; foliated-kivilajit kuten gneissi ja liuske sekä ei-foliated kivilajit kuten kvartsiitti ja marmori ovat yleisiä esimerkkejä.

Kivilajimuodostumat kuvaavat maapallon sisäisten prosessien monimuotoisuutta sekä tektonisten liikkeiden ja ilmakehän vaikutusten historiallisia merkkejä.