kivetyksellä

Kivetyksellä on suomenkielinen adessiivimuoto sanasta kivetys, joka tarkoittaa kivisellä materiaalilla päällystettyä pintaa. Kivetys voi viitata sekä yksittäisten kivien että kivilaatoista koostuvan pinnan käsitteeseen, ja sitä käytetään yleisesti arkkitehtuurin sekä kaupunkisuunnittelun yhteydessä kuvaamaan pintaa, joka on rakennettu kivistä.

Käyttö ja konteksti

Kivetyksellä tarkoitetaan erityisesti pintaa, joka on päällystetty kivillä tai kivilaattoja muistuttavilla elementeillä. Sitä käytetään esimerkiksi kävelyteillä, aitojen edustoilla, pihoilla ja julkisilla aukioilla. Kivetyksen ilme vaihtelee materiaalien ja asettelun mukaan: perinteisesti käytetään luonnonkiviä, kuten graniittia tai muita kiilleisiä kivilajeja, mutta nykyisin käytetään myös betonista valmistettuja kivimäisiä pintakomponentteja. Kivetyksen etuihin kuuluvat kestävyys, veden läpäisevyys ja lumisena aikana suurempi turvallisuus verrattuna sileille pinnoille.

Rakentaminen ja materiaalit

Kivetyksen rakentamisessa kivet asetetaan maahan joko kuivasti tai laastin avulla, ja kivet voidaan asentaa erilaisiin kuvioihin tai ryhmitellä toistuviksi rytmiksi. Yleisimmät materiaalit ovat luonnonkivet kuten graniitti tai dioriitti sekä erilaiset kivimateriaalit, joita voidaan imitoida nykyaikaisilla kivetyspaneeleilla. Tarkan koostumuksen valinta perustuu käyttöalueen kuormitukseen, routivaikutuksiin sekä paikallisiin ilmasto-olosuhteisiin.

Historia ja merkitys

Kivetykset ovat olleet keskeinen pintamateriaali pohjoismaisissa kaupungeissa jo pitkään, ja ne näkyvät sekä historiallisissa keskustakäytävissä että moderneissa arkkitehtonisissa ratkaisuissa. Nykyään kivetyksiä käytetään sekä esteettisen ilmeen että kestävyyden vuoksi, ja ne voivat täydentää sekä perinteisiä että nykyajan rakennuksia.

Lisätietoja

Kivetykset liittyvät laajemmin rakennus- ja maastotyyleihin sekä pintamateriaalien valintaan. Termiä käytetään pääasiassa arkkitehtuurikontekstissa, ja siihen voi löytää lisätietoa sanakirjoista sekä rakennusalan käsikirjoista.