kirkkaisuutta

Kirkkaisuus on visuaalisen aistin perusominaisuus, jonka mukaan kohde tai maisema näyttäytyy valoisan, vaaleana tai kirkkaana. Se kuvaa havaittua valon määrää ja valon koettua voimakkuutta silmän kautta.

Fyysinen tausta: Kirkkaus liittyy luminanssiin, siihen valon määrään, joka suoraan silmään heijastuu tai jota silmä vastaanottaa. Luminanssi mitataan cd/m^2 (candelaa neliömetriä kohti). Se on photometrian käsite, kun taas illuminanssi (lux) mittaa valaistuksen voimakkuuden pinnalle. Eri medioissa kirkkauden määrittelyyn vaikuttavat katselukulma, heijastavuus ja ympäristövalot, sekä silmän sopeutuminen.

Havainto: Havaitun kirkkauden suuruuteen vaikuttavat ympäristövalot, kontrasti, väri ja katselusäde. Silmä sopeutuu tilan valaistukseen, mikä muuttaa sitä, miltä kohde näyttää. Esimerkiksi samalla objekti näyttää kirkkaammalta pimeässä ympäristössä kuin kirkkaassa; lisäksi väri ja kontrasti voivat muuttaa koettua kirkkautta.

Sovellukset: Kirkkauden hallinta on keskeinen osa näytöissä, valaisussa ja graafisessa suunnittelussa. Näytöissä ja projektoreissa kirkkauden oikea säätö sekä kontrastin ja gamma-käyrän hallinta vaikuttavat kuvan selkeyteen ja erottuvuuteen. Arkkitehtuurissa ja tilasuunnittelussa kirkkaus vaikuttaa tilan toiminnallisuuteen, viihtyvyyteen ja turvallisuuteen. Tutkimuksessa kirkkaus liittyy visuaaliseen ergonomiaan ja havainnon luonteeseen.