kirjoitusjärjestelmän

Kirjoitusjärjestelmä on symbolien ja sääntöjen kokonaisuus, jolla kieli ilmaistaan kirjoitetussa muodossa. Se yhdistää visuaaliset merkit (kirjaimet, tavumerkit, logogrammit) ja ortografiset säännöt, jotka määrittävät merkkien käytön, kirjoitusasun ja välimerkit.

Kirjoitusjärjestelmiä voidaan luokitella useisiin tyyppeihin: aakkoselliset (fonemipohjaiset, kuten latinalainen ja kyrillinen), sylabaariset (tavamerkkeihin perustuvat, kuten kana), logografiset (merkki edustaa sanaa tai käsitettä, kuten kiinalaiset merkit) ja featuraaliset järjestelmät (merkki kuvastaa puheominaisuutta, kuten hangul). Monet järjestelmät ovat sekoituksia näistä periaatteista.

Kirjoitusjärjestelmä ei ole pelkkä koodisto vaan myös yhteisön sopimus sanojen jakamisesta ja kirjoitusasusta, mikä vaikuttaa lukutaitoon, koulutukseen ja kulttuuri-identiteettiin. Historialliset muutokset, lainasanat ja teknologia muovaavat järjestelmiä; ortografiat uudistetaan toisinaan yksinkertaistuksen tai kansallisen yhtenäisyyden vuoksi.

Digitaalisessa ympäristössä Unicode-standardi on keskeinen kirjoitusjärjestelmien yhteentoimivuudelle, mutta fontit, suunnistus (esimerkiksi kirjoitussuunta vasemmalta oikealle tai oikealta vasemmalle) ja tekstin normaali muokkaus vaikuttavat toteutukseen. Kirjoitusjärjestelmän valinta ja muutos voivat olla myös poliittisesti merkityksellisiä päätöksiä, joilla heijastuvat kielelliset ja kulttuurilliset arvot.