kinasiinhibiittoreilla

Kinasiinhibiittoreilla viitataan lääkeaineisiin tai yhdisteisiin, jotka estävät tiettyjen kinasi-entsyymien toimintaa. Kinasi-entsyymit ovat keskeisiä solunsisäisessä signaloinnissa, ja ne osallistuvat proteiinien fosforylaatioon, joka on olennainen prosessi monien solutoimintojen säätelyssä. Kun kinasi-entsyymi fosforyloi kohdeproteiinin, se voi muuttaa proteiinin aktiivisuutta, sijaintia tai vuorovaikutuksia muiden proteiinien kanssa. Tämä voi johtaa erilaisten solutapahtumien, kuten solunjakautumisen, erilaistumisen, apoptoosin eli ohjelmoidun solukuoleman ja immuunivasteen, aktivoitumiseen tai sammuttamiseen.

Monet sairaudet, erityisesti syövät, liittyvät kinasi-signalointireittien epänormaaliin aktiivisuuteen. Kasvainsoluissa kinasit voivat olla yliaktiivisia tai mutatoituneita, mikä edistää hallitsematonta solukasvua ja leviämistä. Kinasiinhibiittoreita kehitetäänkin ensisijaisesti syöpälääkkeiksi kohdistumaan näihin yliaktiivisiin kinaseihin, pyrkien pysäyttämään tai hidastamaan syövän etenemistä. Esimerkiksi BCR-ABL-kinaasin estäjät ovat mullistaneet kroonisen myelooidin leukemian hoidon.

Kinasiinhibiittoreiden vaikutusmekanismi perustuu tyypillisesti siihen, että ne sitoutuvat kinasi-entsyymin aktiiviseen kohtaan ja estävät ATP:n, eli energia-molekyylin, sitoutumisen. Tämä estää fosforylaatioreaktion, jolloin kinasin normaali signalointitoiminto keskeytyy. Lääkekehityksessä pyritään löytämään yhdisteitä, jotka ovat selektiivisiä tiettyjä kinaaseja kohtaan, jotta haittavaikutukset minimoituisivat. Näiden lääkkeiden käyttöalue laajenee jatkuvasti, ja niitä tutkitaan myös muiden sairauksien, kuten tulehdussairauksien ja autoimmuunisairauksien, hoidossa.