kiinteänestejärjestelmiä

Kiinteänestejärjestelmät, suomeksi myös heterogeeniset seokset, viittaavat fyysisiin järjestelmiin, joissa kiinteä faasi on dispergoitunut nesteeseen. Nämä järjestelmät ovat yleisiä luonnossa ja teollisissa prosesseissa. Esimerkkejä kiinteänestejärjestelmistä ovat suspensiot, joissa kiinteät hiukkaset eivät liukene nesteeseen ja voivat laskeutua painovoiman vaikutuksesta, sekä kolloidit, joissa hiukkaskoko on pienempi eikä laskeutumista tapahdu yhtä helposti.

Yleisiä kiinteänestejärjestelmien sovelluksia löytyy lääketeollisuudesta, elintarviketeollisuudesta ja rakennusmateriaaleista. Lääkkeissä suspensiot mahdollistavat lääkeaineiden annostelun tarkasti. Elintarvikkeissa jogurtit ja mehut ovat esimerkkejä, joissa kiinteät ainesosat ovat nesteessä. Rakennusmateriaaleissa betoni ja laastit ovat kiinteänestejärjestelmiä ennen kovettumistaan.

Kiinteänestejärjestelmien ominaisuuksiin vaikuttavat muun muassa kiinteiden hiukkasten koko, muoto ja pitoisuus, sekä nesteen ominaisuudet, kuten viskositeetti ja pintajännitys. Näiden järjestelmien käsittelyyn ja stabilointiin käytetään erilaisia menetelmiä, kuten sekoitusta, sentrifugointia ja stabilointiaineiden lisäämistä. Järjestelmän vakauden ylläpitäminen on usein keskeistä sen käyttötarkoituksen kannalta.