kiertyminen

Kiertyminen on suomenkielinen termi, jolla tarkoitetaan kappaleen tai rakenteen kiertymistä, kaareutumista tai spiraalimaisuutta. Verbi kiertyä viittaa kiertymiseen tai kiertämiseen, ja termiä käytetään laajasti kuvaamaan muodonmuutosta, jossa esine ei ole enää suora.

Teknisen ja materiaalitieteen konteksteissa kiertyminen tapahtuu, kun alun perin suora kappale altistuu kiertomomenteille (torsio) tai epäsuuriin jännityksiin, mikä synnyttää kappaleen kiertymän akselinsa ympärille. Tyypillisiä esimerkkejä ovat langat, tangot ja akselit.

Biologiassa kiertyminen kuvaa kasvun, vuorovaikutusten tai mekaanisen kuormituksen aiheuttamaa taivuttumista tai kiertymistä. Esimerkkejä ovat kasvien köynnösten kiertyminen sekä mikroskooppisten filamenttien ja solukalvojen spiraalimuodostumat.

Geologiassa kiertyminen viittaa kivien ja rakenteiden kiertymiseen ja mutkistumiseen, joka syntyy tektonisten voiman aiheuttamasta jännityksestä. Tällöin kerrokset tai mineraalirakenteet voivat muodostaa kiertäviä muotoja, kuten kiertyneitä rakenteita ja yksiköidympiä mutkia.

Termiä kiertyminen käytetään yleensä kuvailevasti, ja mittauksessa painopiste vaihtelee tieteenalan mukaan. Geometriassa keskitytään kiertymän kulmaan ja kaarevuuteen, mekaniikassa torisoniin ja siihen, miten jännitys aiheuttaa kierteisyyden kehittymisen. See also: torsio, kaarevuus, kiertymä, spiraali, kiertyminen ilmiönä.