kiertoprosessit

Kiertoprosessit ovat järjestelmissä esiintyviä toistuvia, toisiinsa liittyviä toimintojen sarjoja, joissa tuotokset palautetaan takaisin sisääntuloiksi tai käytetään uudelleen osana seuraavaa sykliä. Ne mahdollistavat suljetun tai osittain suljetun kiertokaaren, jossa resurssit pysyvät käytössä mahdollisimman pitkään ja jätteen synty voi vähentyä.

Kiertoprosesseille ominaista on palautesilmukka, varastojen ja virtojen dynamiikka sekä järjestelmän rajat, jotka määrittelevät, mitä kiertää ja miten tehokkaasti. Ne voivat olla luonnollisia, kuten ravinteiden tai veden kierto, tai suunniteltuja, kuten teollisten prosessien kierrätysketjut, uudelleenkäyttö ja materiaalien palautus kiertotalouden puitteissa.

Tyyppejä ovat esimerkiksi materiaali- kiertoprosessit, joissa metallit, muovit ja muut aineet kierrätetään tai uudelleenkäytetään; energian kiertoprosessit, kuten lämmön talteenotto ja yhteistuotanto; sekä informaation kiertoprosessit, kuten päätöksenteon palaute- ja tiedonkiertoprosessit. Kiertoprosesseja tarkastellaan erityisesti teollisessa ekologiassa, rakennetuissa ympäristöissä ja lyhyesti myös ohjelmisto- ja palveluprosesseissa.

Käytännössä kiertoprosesseja arvioidaan ja mitataan elinkaarianalyysin (LCA), materiaalivirtojen analyysin (MFA) sekä järjestelmädynamiikan menetelmillä. Näiden avulla voidaan seurata kierrätysasteita, sulkeutuneita kiertoja ja kokonaisresurssitehokkuutta sekä tunnistaa parannusmahdollisuuksia.

Kiertoprosessien hyötyjä ovat resurssien parempi hyödyntäminen, jätteen väheneminen, energiatehokkuus ja järjestelmien resilienssin parantuminen. Haasteina ovat monimutkaisuus, korkeat alkuinvestoinnit, laadunhallinta kierrätyksessä sekä sääntely- ja toimialakohtaiset esteet. Kiertoprosessit muodostavat keskeisen osan kiertotalouden ratkaisuihin.