kierrätyslajit

Kierrätyslajit ovat jätteiden erilliskeräyksen lajeja, joita käytetään kuvaamaan kierrätettävien materiaalien ryhmiä. Kunnat ja jätehuolto määrittelevät kierrätyslajit, ja niiden tarkka nimi ja kokoonpano voivat vaihdella. Yleisimmissä järjestelmissä kierrätyslajit koskevat suuria materiaaliryhmiä, kuten paperi ja pahvi, lasi, metalli, muovi sekä biojäte, sekä erikseen kerättyjä jätteitä kuten elektroniikka ja paristot.

Yleisimmät kierrätyslajit ovat paperi ja pahvi, lasi, metalli sekä muovi. Lisäksi kerätään biojäte eli orgaaninen jäte sekä erikseen elektroniikka (e-jäte), paristot ja akut sekä ongelmajätteet. Joissain kunnissa on lisäksi erillisiä keräyksiä tekstiileille tai rakennusjätteelle.

Kerätyt kierrätyslajit toimitetaan käsittelylaitoksiin, joissa ne erotellaan ja valmistellaan kierrätettäväksi tai uudelleenkäyttöön. Puhtaudella on suuri merkitys: kontaminoituneet jakeet voivat heikentää kierrätyksen laatua ja taloudellisuutta. Kierrätyslajien tavoitteena on vähentää kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää sekä säästää luonnonvaroja.

Sääntely ja käytännöt, kuten EU:n jätehuoltodirektiivit sekä Suomen jätelaki, ohjaavat kierrätyslajin määrittelyä, keräystä ja kierrätettävien jakeiden käsittelyä.