kieliyhteydet

Kieliyhteydet ovat kielten välisiä suhteita, joita tutkitaan historiallisessa ja areaalisessa kontekstissa sekä lainasanojen ja rakenteellisten vaikutusten kautta. Yleensä kieliyhteydet jaetaan kolmeen päätyyppiin: genealogisiin yhteyksiin, areaalisiin yhteyksiin sekä kontaktien kautta syntyneisiin piirteisiin.

Genealogiset yhteydet kuvaavat kielten yhteistä esiäitiä ja muodostavat kielten sukulaisuussuhteita. Esimerkkinä ovat suomalais-ugrilaisten kielten ryhmä, jonka sisällä suomalaiset kielet kuten suomi ja viro sekä muut lähisukuiset kielet jakavat yhteisiä piirteitä ja kehitysvaiheita.

Araaliset yhteydet syntyvät alueellisesta läheisyydestä ja yhteisestä historiallisen kontaktin veturista, vaikka kielet eivät ole läheistä sukua. Tällöin kielet voivat kehittää samankaltaisia rakenteellisia tai sanastollisia piirteitä areaalin vaikutuksesta.

Kontaktit ja lainaaminen kuvaavat tilanteita, joissa kielet ovat vuorovaikutuksessa ja siirtävät toistensa sanoja tai rakenteellisia piirteitä historian saatossa. Esimerkkejä ovat ruotsin vaikutus suomen sanastoon ja yleisemmin valtakunnallisten sekä alueellisten kielten välinen vuorovaikutus sekä venäjän ja saksan historialliset vaikutukset itäisemmissä ja pohjoisemmissa suomenkielisissä alueissa.

Kieliyhteyksiä tutkitaan vertailevan kielitieteen keinoin, kuten etsimällä yhteisiä äänneyhteyksiä, sanastollisia lainoja sekä kantakielen rekonstruointia. On tärkeää muistaa, että samankaltaisuus ei yksin todista geneettistä suhdetta, vaan syyt voivat olla myös areaalisista kontakteista tai lainaamisesta johtuvia.