keuhkosyöpää

Keuhkosyöpä on keuhkokudoksen pahanlaatuinen kasvain, joka muodostaa usein keuhkoputkien limakalvoille ja keuhkoihin. Se on yksi maailman yleisimmistä syövistä ja aiheuttaa merkittävän määrän kuolemista. Varhaisessa vaiheessa oireet voivat puuttua, mikä tekee varhaisesta havaitsemisesta tärkeän.

Sairaus jaetaan pääosin kahteen päätyyppiin: ei-pienisoluinen keuhkosyöpä (NSCLC) ja pienisoluinen keuhkosyöpä (SCLC). NSCLC sisältää alatyypit kuten adenokarsinooma, squamous solusyöpä ja suurisolusyöpä. SCLC on yleensä agressiivisempi ja leviää nopeammin.

Tunnistamiseen ja riskitekijöihin vaikuttavat muun muassa tupakointi, passiivinen tupakointi, radon, asbesti ja muut karsinogeenit, sekä ilmansaasteet ja geneettiset tekijät. Tupakointi on suurin yksittäinen riski.

Oireet voivat olla yskimä, verenpurkaumia yskässä, hengenahdistus, rintakipu, laihtuminen ja yleinen väsymys. Oireet voivat viitata jo keuhkojen lisäksi muihin kehon alueisiin, jolloin diagnostiikka on tärkeää.

Diagnoosi ja Staging tapahtuvat kuvantamisella (kliininen tutkimus, röntgen-, tietokonetomografia- tai PET-CT-kuvaukset) sekä keuhkoputkien tähystyksellä ja osana biopsialla. Kasvaimen histologia sekä TNM-staging määrittävät hoitosuunnitelman, jonka tavoitteena on parantaa elossaoloaikaa ja elämänlaatua.

Hoito riippuu tyypistä ja vaiheesta. Varhaisvaiheessa voidaan käyttää leikkausta ja/tai sädehoitoa. Laajemmat sairaudet vaativat yhdistelmähoitoja: kemoterapia, sädehoito ja mahdollisesti säätöjä kohdennetulla lääkityksellä tai immunoterapialla. SCLC-hoitoon kuuluu usein kemoradioterapia; laajoja tapauksia hoidetaan järjestelmällisesti.

Ennuste riippuu tyypistä, vaiheesta ja vasteesta hoitoon; varhainen havaitseminen parantaa näkymiä, mutta yleisesti keuhkosyöpä on vakava sairaus.ehkäisy on tärkeintä tupakoinnin lopettaminen, radon- ja asbestialtistuksen vähentäminen, sekä riskiryhmille suunnattu seulonta, kuten alhaisen annoksen CT-kuvaus joissakin maissa.