ketjupolymeroitumisesta

Ketjupolymeroituminen, joka tunnetaan myös nimellä ketjureaktio-polymeroituminen, on polymeerien muodostumisprosessi, jossa monomeerit liittyvät toisiinsa nopeasti muodostaen pitkiä polymeeriketjuja. Tämä prosessi alkaa initiaattorista, joka synnyttää reaktiivisen keskuskohteen, kuten vapaan radikaalin, anionin tai kationin. Tämä reaktiivinen keskus hyökkää monomeerimolekyyliä vastaan avaten sen kaksoissidoksen ja muodostaen uuden reaktiivisen keskuskohteen monomeerin päähän. Tämän jälkeen tämä reaktiivinen keskus liittyy yhä uusiin monomeereihin jatkuvassa ketjuntorjuntareaktiossa, jolloin polymeeriketju kasvaa nopeasti.

Ketjupolymeroitumisessa on tyypillisesti kolme vaihetta: initiaatio, propagointi ja terminaatio. Initiaatiovaiheessa luodaan reaktiivinen keskus. Propagointivaiheessa tämä keskus reagoi monomeerien kanssa kasvattaen polymeeriketjua. Terminaatiovaiheessa reaktiivinen keskus lakkaa olemasta aktiivinen, mikä lopettaa ketjun kasvun. Terminaatio voi tapahtua monin eri tavoin, esimerkiksi kahden kasvavan ketjun yhdistymisenä tai disproportioitumisena.

Tämä polymeerimuodostustapa on tehokas ja nopein tapa valmistaa polymeerejä, ja se on keskeinen menetelmä monien yleisten muovien, kuten polyeteenin, polypropeenin ja polystyreenin, valmistuksessa. Ketjupolymeroitumisprosessin olosuhteita, kuten lämpötilaa, painetta ja initiaattorin tyyppiä, voidaan säätää vaikuttamaan polymeerin molekyylimassaan ja rakenteeseen.