keskusreititin

Keskusreititin on verkkolaitteiden keskeinen reititin, joka ohjaa liikennettä paikallisverkon sisällä ja verkkojen välillä. Se toimii yhteyspisteenä, jonka kautta laitteet saavat pääsyn internetiin sekä toisiinsa. Keskusreititin voi olla kotitalouden tai pienen yrityksen verkon yhdistävä laite tai suuremmassa verkossa keskeinen reititin, joka liittää useita aliverkkoja sekä ulkoisia verkkoja toisiinsa.

Tavallisessa kotiverkossa keskusreititin hoitaa sekä reitityksen että yhteydenhallinnan. Useimmat laitteet tarjoavat NAT-osoitteiden käännön, DHCP-palvelun ja palomuurin, jotta laitteen sisäinen verkko toimii turvallisesti internet-yhteyden seurassa. Moniin keskireitittimiin sisältyy langaton verkko (Wi‑Fi) sekä useita Ethernet-portteja kiinteästi kytkemiseen. Joidenkin mallien kautta on mahdollista toteuttaa yksinkertaiset VPN-yhteyden muodot sekä porttivälitys.

Käyttöympäristö vaihtelee. Kotikäytössä keskusreititin on usein yhdistelmälaite, joka sisältää reitittimen, kytkimen ja langattoman tukiaseman. Yritysten ja suurempien verkkojen tapauksessa keskusreititin voi viitata korkearesoluutioiseen, toimialakohtaiseen laitteeseen, joka toimii core- tai distribution-luokassa ja jonka tarkoituksena on käsitellä suurta liikennettä sekä yhdistää erillisiä verkko-alueita.

Tärkeimmät tekniset ominaisuudet ovat reititysprotokollat (esimerkiksi OSPF tai BGP), turvallisuusominaisuudet (palomuuri, VPN-tuet), suorituskyky (tehot, kaistanleveys), tuki hallinta- ja hallintaprotokollille sekä mahdollisuus konfiguroida QoS. Hallinta tapahtuu yleensä web-sovelluksen, komentoriviltä tai verkonhallintajärjestelmän kautta; useimmat laitteet tukevat varmuuskopiointia ja ohjelmistopäivityksiä.

---