keskikuvan

Keskikuva, genitivissä keskikuvan, on elokuvauksen ja valokuvauksen termi, joka kuvaa kuvaa, jossa kohde kehystetään suurin piirtein vyötäröstä ylöspäin. Keskikuva näyttää sekä katsojan mielestä tärkeät ilmeet ja eleet että osan ympäristöstä, jolloin saadaan intiimi mutta ilmaiseva tunnelma. Tämä kuvaussäde sijoittuu kuvan etäisyydellä lähikuvan ja laajakulmakuvan välimaastoon.

Määrittely ja asettelu. Keskikuva painottuu kohteen pään ja rintojen alueeseen, mutta jättää tilaa ympäristölle ja kontekstille. Kameran etäisyys ja linssivalinta vaikuttavat kuvan intiimiyteen: läheisempi kuva tuntuu henkilökohtaisemmalta, kun taas laajempi antaa enemmän tilaa ympäristön vaikutteille. Hyvä keskikuva noudattaa tyypillisiä sommittelusääntöjä, kuten päädympiä ja kolmenneksien säännön huomioimista sekä tarpeellista tilaa katsojan silmien yläpuolella.

Käyttökontekstit. Keskikuvaa käytetään laajalti elokuvassa, televisiossa, haastatteluissa ja dokumentaarisessa dramaturgiassa. Se soveltuu erinomaisesti vuoropuhelu- ja vuorovaikutustilanteisiin, joissa halutaan korostaa sekä henkilön ilmeitä että hänen asemaansa ympäristössä. Leikkauksessa keskikuva toimii usein sillanroolissa laajemman esittävän kuvan ja lähikuvan välillä.

Kielinen huomautus. Suomessa keskikuvan muotoa käytetään yleisesti kuvaus- ja tuotantotekstissä. Keskikuva-sanan genetiivimuoto keskikuvan viittaa erityisesti kuvan ominaisuuksiin tai sen kuvaamiseen liittyviin seikkoihin.