keräysnopeutta

Keräysnopeus kuvaa sitä, kuinka nopeasti keräysprosessin kautta kertyy dataa, näytteitä tai tapahtumia. Se riippuu sekä keräysjärjestelmän että vastaanottavan tallennus- tai käsittelyjärjestelmän rajoituksista, ja sillä on vaikutusta tiedon laatuun, käytettävissä olevaan tilaan sekä kustannuksiin.

Käyttökonteksteja on monia. Tiedonkeruussa ja sensorijärjestelmissä keräysnopeus määrittää, kuinka nopeasti laitteet voivat tuottaa ja siirtää mittausdataa. Tieteellisissä ja kliinisissä kokeissa nopea keräysnopeus mahdollistaa suuremman näyte- tai datapistemäärän, mutta voi lisätä järjestelmän kuormitusta ja kustannuksia. Verkkoliikenteessä ja telemetriassa keräysnopeus vaikuttaa monitoroinnin tarkkuuteen ja tallennettavien tapahtumien määrään. Kansalais- ja kenttätutkimuksissa keräysnopeus voi puolestaan heijastua osallistujien saatavuuteen ja datan epävarmuuteen.

Mitat ja yksiköt. Yleisimpiä mittayksiköitä ovat näytteiden määrä sekunnissa (kpl/s) ja datapisteiden määrä sekunnissa (pt/s). Tiheyden lisäksi tallennus- tai siirtovaiheessa käytetään usein tietopohjaisia yksikköjä kuten bytes per second (B/s) tai bits per second (bit/s). Keräysnopeus voi vaihdella ajasta riippuen ja riippuu kontekstista sekä lähteistä.

Keskeiset tekijät. Keräysnopeuteen vaikuttavat laitteiston suorituskyky (sensoreiden taajuus, prosessoriteho, muistimäärä), verkon kaistanleveys ja viive sekä tallennusjärjestelmän I/O-kapasiteetti. Myös ohjelmointi- ja protokollaratkaisut (pull vs. push, backpressure) sekä energianhallinta vaikuttavat.

Optimointi. Sopivan näytteenotto‑taajuuden valinta, viiveen ja kuormituksen hallinta sekä dynaaminen säätö ja monitorointi auttavat saavuttamaan tasapainon tiedon laadun, kustannusten ja järjestelmän vakauden välillä.

Lisätietoja: näytteenottoon liittyvä taajuus, tiedonkeruujärjestelmät, backpressure.