keräysjärjestelmistä

Keräysjärjestelmistä on kyse järjestelmistä, joiden kautta jätteet ja materiaalit kerätään tarkoituksena käsittely, kierrätys ja uudelleenkäyttö. Tavoitteena on vähentää jätteen loppusijoitusta, edistää kiertotaloutta sekä palauttaa arvokkaat materiaalit takaisin tuotantoon.

Tyypillisiä muotoja ovat erilliskeräys kotitalouksille: paperi, kartonki, lasi, metalli, muovi sekä biojäte. Lisäksi on erikoisjäte- ja sähkö- sekä elektroniikkaromun keräys, suurjäteasema ja vaarallisten jätteiden vastaanotto. Palautusjärjestelmät (pantti) kattavat usein juomapakkaukset ja joidenkin muovituotteiden keräyksen. Keräyspisteet ja lajitteluasemat tarjoavat paikat raaka-aineille vastaanottoon ja lajitteluun.

Jätehuolto Suomessa on useimmiten kunnan vastuulla, mutta monet keräysjärjestelmät järjestetään tuottajavastuun alaisina: yritykset vastaavat keräys- ja kierrätystoiminnan kustannuksista ja toiminnasta sekä tietyistä tuotteiden kierrätysjärjestelmistä. Kansallisella tasolla viranomaiset valvovat jätetilastoja, ohjaavat kehittämistä ja varmistavat lainsäädännön noudattamisen.

Kehityksen keskiössä ovat kiertotalouden ja materiaalikierron parantaminen, entistä parempi lajittelu ja laajennettu tuottajavastuu sekä digitalisaation rooli keräyksen suunnittelussa ja seurantaryhmissä. Haasteina ovat keräyksen kattavuus, kustannukset, tekniset ratkaisut sekä uusien pakkaus- ja elektroniikkajakeiden kierrätyksen tehostaminen.