keräysasteesta

Keräysasteesta tarkoitetaan sitä osuutta, joka tietyntyyppisestä materiaalista kerätään erilliskeräyksessä keräysjärjestelmien kautta suhteessa samaan aikaan syntyneeseen kokonaismäärään. Termiä käytetään yleisesti kierrätyksen ja jätehuollon yhteydessä, erityisesti kotitalouksien ja pakkausjätteiden yhteydessä. Keräysaste kuvaa erilliskeräyksen tehokkuutta sekä kiertotalouden edistymistä ja sitä, kuinka paljon materiaalia saadaan talteen kierrätykseen.

Kuinka keräyslaskenta käytännössä etenee? Yleisin laskentatapa on kerätyn määrän suhteuttaminen syntyneeseen määrään. Keräysaste (%) = (erilliskeräyksessä kerätty määrä / kyseisen materiaalin syntynyt määrä) × 100. Joissain yhteyksissä käytetään kuitenkin koko jätteen määrää tai tuotettua kokonaismäärää, jolloin laskukaavat voivat poiketa. Tulokset julkaistaan yleensä erikseen kullekin materiaalille (esim. paperi, lasi, metalli, muovi) sekä koko jätteenkäsittelykierrolle.

Konteksti ja merkitys. Keräysaste on keskeinen mittari sekä kansallisessa että EU-tason jätehuolto- ja kiertotaloustavoitteissa. Se mahdollistaa kierrätyksen kehityksen seuraamisen, vertailun maiden välillä sekä politiikan vaikutusten arvioinnin. Arvoja voidaan tulkita vain käytetyn laskentatavalla ja otoksen kattavuudella, sillä eri maat voivat soveltaa erilaisia määritelmiä.

Haasteet ja kehityssuunnat. Keräysasteen paraneminen edellyttää: parempaa lajittelutietoisuutta ja käytännön ohjeita kansalaisille, laajempaa ja tehokkaampaa erilliskeräysinfrastruktuuria sekä vertailukelpoisia tilastoja. Kiinnostuksen kohteina ovat erityisesti pakkaus- ja sekajätteen erilliskeräys sekä uuden teknologian hyödyntäminen laskennassa.

Lähteet: Tilastokeskus, SYKE ja Eurostat julkaisevat tilastoja ja määritelmiä keräysasteesta sekä erilliskeräyksen kehityksestä.