kenttäasemia

Kenttäasemia on käsite, jolla viitataan tutkimusasemien verkostoon sekä niissä tapahtuvaan kenttäperustaiseen tieteelliseen tutkimukseen. Termiä käytetään erityisesti suomalaisessa tieteellisessä kielessä kuvaamaan paikan päällä sijaitsevaa infrastruktuuria, joka mahdollistaa pitkäjänteisen datan keräämisen luonnonympäristöissä. Kenttäasemat voivat olla pienimuotoisia tutkijasatamia sekä suurempia, monipuolisia tutkimuslaitoksia, joihin kuuluu sekä majoitus- ja työtilat että laboratorio- ja säilytystilat.

Kenttäasemien päätoiminta perustuu paikan päällä tapahtuvaan havainnointiin ja näytteiden keräämiseen. Tyypillisiä tutkimusalat voivat olla ekologia, hydrologia, geologia, ilmastotiede, kasvintutkimus sekä arkeologia ja antropologia, joissa pitkäaikainen mittaaminen ja aikasarja-aineiston kartuttaminen ovat keskeisiä. Tekniikkaan kuuluvat sää- ja ympäristömittarit, satelliitti- ja maastoinstrumentit, sekä tietojenkäsittely- ja varastointijärjestelmät.

Hallinnointi ja rahoitus ovat usein yliopistojen, tutkimuslaitosten tai valtion virastojen vastuulla. Kenttäasemaverkko voi toimia yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten verkostojen kanssa, ja sen hedelmällisyys korostuu standardisoinnissa sekä avointa dataa tukevassa tutkimuksessa. Eri asemien välillä voi olla yhteistyösopimuksia sekä yhteisiä tutkimushankkeita, joissa kerättyä tietoa voidaan analysoida laajemmissa mittakaavoissa.

Kenttäasemia kutsutaan toisinaan myös kenttäasemaverkkoina, ja niiden rooli korostuu ilmastonmuutoksen, ekosysteemien seurannan sekä kulttuuriperinnön tutkimusten kenttätyössä. Lisätietoa löytyy aihepiireistä kuten kenttäasema (tutkimus) ja long-term ecological research -verkostot.

---