kelvinasteikkoa

Kelvinasteikko on absoluuttinen termodynaaminen lämpötilan mitta-asteikko, jota käytetään tieteessä ja tekniikassa. Sen nollapiste on absoluuttinen nollapiste, 0 kelvini, jossa lämpöliike on teoreettisesti pysähtynyt. Asteikko on nimetty William Thomsonin, lord Kelvinin, mukaan, ja se on osa nykyistä SI-järjestelmää lämpötilan mittayksikkönä kelvin (K).

Perusominaisuutena on, että lämpötilan muutos kelvin-asteikolla vastaa yhtä Celsius-asteen muutosta: 1 K = 1 °C:n muutos. Nollapiste vastaa −273,15 °C. Lämpötilat muunnetaan helposti: T(K) = T(°C) + 273,15 ja T(°C) = T(K) − 273,15. Vesipisteen kolmen faasin (jää, neste ja vesihöyry) yhteispaineessa lämpötila on 273,16 K paineessa 611,657 pascalia.

Kelvin-asteikkoa käytetään laajalti fysiikassa, kemiassa, kryogeniikassa, tähtitieteessä ja muissa luonnontieteissä, koska se antaa suorat lämpötilan erot ja alkaa nollasta. Se soveltuu erityisesti suurten ja pienten lämpötila-alueiden vertailuun sekä teoreettisissa kaavoissa, joissa tavanomaiset Celsius-asteet voivat johtaa negatiivisiin arvoihin.

Muuntaminen Celsius-asteiden ja kelvinin välillä on yleisesti käytössä, ja kelvin on SI-järjestelmän virallinen lämpötilayksikkö.