kehonmitoista

Kehonmitoista (mitokondriot) ovat kehon soluissa esiintyviä soluelimiä, jotka vastaavat suurimmasta osasta solun energiantuotantoa sekä monista muista toiminnoista. Ne ovat erityisen tärkeitä energian kannalta vaativissa soluissa, kuten lihas- ja aivosoluissa.

Rakenne ja perintö: Mitochondriot ovat kaksinkertaisen kalvon ympäröimiä soluelimiä. Sisäkalvo muodostaa cristeja, joissa tapahtuu suurin osa elektroninsiirtoketjun reiteistä ja ATP:n synteesi. Ulkokalvo on litteä. Ne sisältävät oman mtDNA:n sekä ribosomeja; mtDNA on noin 16 569 emästä ja koodaa 37 geeniä. Suurin osa mito-proteiineista syntetisoidaan tumassa olevista geeneistä ja siirretään mitoihin. Mitochondriot periytyvät pääosin äidiltä.

Toiminnot: Pääasiallinen tehtävä on ATP:n tuotanto hapetuksessa eli oksidatiivisessa fosforylaatiossa elektroninsiirtoketjussa. Mitochondriot osallistuvat myös metabolian säätelyyn, kuten kalciumsignaalointiin sekä lipidien ja aminohappojen metaboliaan. Ne ovat mukana apoptoosin säätelyssä ja voivat tuottaa lämpöä UCP1:n kautta joissakin kudoksissa.

Haitat ja sairaudet: Mitochondrioiden toimintahäiriöt voivat johtua mtDNA:n mutaatioista tai ydingeeneihin liittyvistä mutaatioista. Oireet vaihtelevat energiantuotannon heikkenemisestä lihasheikkouteen ja neurologisiin oireisiin. Heteroplasmia tarkoittaa sekä normaalien että virheellisten mtDNA-kopioiden samaaikaista olemassaoloa, mikä vaikuttaa oireiden vakavuuteen. Esimerkkejä mtDNA-perinnöllisistä sairauksista ovat LHON ja MELAS. Ikääntyminen voi liittyä mito-kondrioiden toiminnan heikkenemiseen; biogeneesi ja liikunta voivat tukea toimintaa.

Yhteenveto: Kehonmitoista ovat elintärkeitä energiantuotannossa ja solujen aineenvaihdunnassa. niiden toiminta liittyy sekä terveyteen että sairauksiin, ja niiden tutkimus on keskeinen osa biomedikaalista tutkimusta.