kehonhuollon

Kehonhuollon käsite viittaa kehon hyvinvoinnin ylläpitoon ja toimintakyvyn säilyttämiseen erilaisten harjoitus- ja palautumismenetelmien avulla. Se sisältää sekä aktiivisen liikunnan että kehonhuollon kokonaisvaltaisen näkökulman, jossa huomioidaan lihasjännitys, liikkuvuus, asento sekä levon ja palautumisen merkitys.

Keskeiset osa-alueet kehonhuollossa ovat liikkuvuus- ja mobiliteettiharjoitukset, lihastasapainon ylläpito ja lihasaktivointi, kehon rentoutus sekä hengitys- ja asentotietoisuus. Ergonomiset periaatteet, kuten oikea työ- ja toimintatyöasento, sekä palautumisen rytmitys ovat keskeisiä. Harjoittelussa korostetaan yksilöllistä tilannetta ja säännöllisyyttä sekä vaiheittaista edistymistä.

Käytännön sovelluksia kehonhuoltoon sisältyy osaksi valaistuja harjoitusohjelmia, koululiikuntaa sekä kuntoutusta ja terveyden ylläpitoa. Se voi sisältää esimerkiksi dynaamisia lämmittelyjä, staattisia venytyksiä, lihasaktivointiharjoituksia, rentoutustekniikoita sekä itsehoitomenetelmiä kuten kehon tunnistamista ja asennon korjaamista.

Turvallisuus ja toteutus korostavat oikeaa tekniikkaa, kipujen ja oireiden kuuntelua sekä yksilöllistä sopeutumista ikään, kuntoon ja vammojen riskeihin. Kehonhuoltoon ei tulisi käyttää liiallista rasitusta tai kivuliaita menetelmiä ilman ammattilaisen ohjausta.

Kontekstissaan Suomessa kehonhuolto kuuluu usein osana liikuntaa ja koulutusta sekä urheilutoimintaa. Se on yleinen osa arjen hyvinvointia edistäviä ohjelmia ja palautumisen tukemista.