kehitystiekarttojen

Kehitystiekartat ovat strategisia suunnitelmia, jotka hahmottavat organisaation tulevaa kehitystä sekä aikataulua tavoitteiden saavuttamiseksi. Ne tarjoavat yleiskuvan siitä, mitä toimenpiteitä tai kyvykkyyksiä kehitetään, milloin ne on tarkoitus toteuttaa ja miten niiden onnistumista seurataan. Kehitystiekartat auttavat sitouttamaan sidosryhmät, suuntaamaan resursseja sekä viestimään suunnitelmista selkeästi sekä sisäisesti että ulkoisesti. Ne eivät ole tarkkoja projektisuunnitelmia, vaan elinvoimaisia, päivitettäviä välineitä, jotka kuvaavat strategian toteutuksen reitit.

Kehitystiekarttojen keskeisiä osia ovat aikahorisontit (lyhyt, keski ja pitkä), teemat tai kyvykkyydet, aloitteet tai projektit, aikataulut ja riippuvuudet, vastuuhenkilöt sekä mittarit tai KPI:t. Priorisointi on tärkeä osa, usein käytetyt menetelmät ovat arvojen, riskien ja riippuvuuksien punnitseminen.

Käyttökohteita ovat esimerkiksi ohjelmistotuotanto, teknologiakehitys, tutkimus- ja kehitystoiminta sekä liiketoiminnan strateginen suunnittelu. Kehitystiekartat voivat myös muuttaa muotoaan eri konteksteissa, kuten kaupunkikehityksessä tai julkisessa hallinnossa.

Prosessi perusta-ajatuksena on tilannekuvan muodostaminen, visiosta johdettujen teemojen määrittäminen, aloitteiden kasaaminen sekä priorisointi, jonka jälkeen aineisto kootaan aikataulutetuksi planiksi. Tärkeää on säännöllinen päivitys, sidosryhmien osallistuminen ja hallinnointi sekä viestintä päätöksentekijöille.

Esimerkki: yritys luo kehitystiekartan kolmella teemalla: asiakaskokemuksen parantaminen, tekninen infrastruktuuri ja turvallisuus, aikahorisontti 12–24 kuukautta, päätepisteinä saavutettavat KPI:t.