kehitysmaa

Kehitysmaa on yleisesti käytetty, ei-juridinen termi, jolla viitataan maihin, joiden taloudellinen ja inhimillinen kehitys on alhaisempi kuin teollistuneemmissa maissa. Käytännössä termi kuvaa tilaa, jossa tulot ovat matalat tai keskinkertaiset ja peruspalvelut sekä infrastruktuuri ovat kehittymättömällä tasolla.

Termi yleistyi 1950–1960-luvuilla kehitysyhteistyön ja postkolonialismin aikakaudella. Sille kuuluu vastakohtana kehittyneille maille. Nykyisin sitä käytetään varauksella, ja sitä täydennetään tarkemmilla luokituksilla, kuten tuloluokituksilla ja inhimillisen kehityksen mittareilla.

Kehitysmaa-käsite ei perustu yhtä tarkkaan määriteltyyn rajaan. Mittareita ovat muun muassa BKT asukasta kohti, inhimillisen kehityksen indeksi (HDI), elinajanodote, koulutustaso sekä köyhyyden ja infrastruktuurin tilanne. Kansainväliset järjestöt käyttävät esimerkiksi Maailmanpankin tuloluokkia (low, lower-middle, upper-middle, high income) sekä YK:n HDI-luokitusta. Maiden asema voi muuttua luokituksissa ajan myötä.

Yleisesti kehitysmailla on haasteita kuten alhaiset tulot, riippuvuus ulkomaisesta rahoituksesta ja raaka-aineiden hinnoista, rajoittuneet terveys- ja koulutuspalvelut sekä puutteellinen infrastruktuuri. Taloudellinen kehitys voi olla epävakaata ja maantieteellinen haavoittuvuus korkea; kaupungistuminen sekä köyhyyden eriarvoisuus korostuvat.

Termiä on kritisoitu siitä, että se on liian yleinen ja arvottava, eikä se kuvaa maiden moninaisuutta. Monet käyttävät nykyisin vaihtoehtoja kuten Global South tai LMIC (low- and middle-income countries) sekä luokituksia kuten tuloluokat tai HDI. Käytännössä termiä kuitenkin käytetään yhä ohjelmallisesti kehitystyön ja tilastoinnin yhteydessä.

Katso myös: kehitysapu, Maailmanpankin tuloluokitukset, inhimillinen kehitys.