Kehitysmaakäsite

Kehitysmaakäsite tarkoittaa käsitettä, jolla viitataan valtioihin, joilla on matalampi tulotaso, rajoitetumpi teollistuminen ja alhaisempi inhimillisen kehityksen mittarien taso verrattuna teollistuneempiin ja vauraampiin maihin. Se toimii sekä akateemisena käsitteellistämänä että käytännön viitekehityksenä kehityspolitiikassa, kansainvälisessä avussa ja taloussuhteissa.

Käytössä käytetään useita mittareita, kuten bruttokansantuote henkeä kohden (BKT/asukas), inhimillisen kehityksen indeksiä (HDI), elinajanodotetta ja koulutustasoa. On huomattava, että kehitysmaat ovat heterogeeninen ryhmä: maat voivat kehittyä nopeammin ja siirtyä "kehittyneiden" tai "emerging markets" -ryhmiin, kun toiset kohtaavat uusia haasteita. Kansainvälisesti käytetään myös World Bankin tuloluokkia (low-income, lower-middle-income, upper-middle-income, high-income) sekä käsitteitä Global South. Tämä tekee kehitysmaakäsitteestä sekä käyttökelpoisen että ongelmallisen, koska se voi yksinkertaistaa monimuotoisten maiden Talouksien tilannetta.

Kehitysmaakäsite juontaa juurensa kehityspolitiikan ja avun aikakaudelta toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta. Nykyään termiä tarkastellaan kriittisesti: osa korostaa uusia talouskasvun malleja ja muuttunutta kansainvälistä tuotantorakennetta, toiset painottavat kestävää kehitystä, köyhyyden vähentämistä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Yleistajuinen käyttö ja kritiikki heijastavat tarvetta huomioida maiden sisäinen moninaisuus sekä ajassa muuttuvat tilannekuvat, jolloin termiä käytetään enemmän kuvailevana kuin selkeästi määriteltynä luokituksena.