kaupunkiympäristöä

Kaupunkiympäristöä tarkoitetaan kaupungin sisäistä ja sen välittömässä vaikutuspiirissä olevaa rakennettujen tilojen, viherympäristön, liikenne- ja palveluverkkojen kokonaisuutta, joka muokkaa ihmisten arkea ja kokemusta.

Tämän kokonaisuuden keskeisiä osa-alueita ovat asuinrakennukset ja -alueet, julkiset tilat kuten aukiot ja puistot, sekä katu-, pyöräily- ja liikenneinfrastruktuuri. Myös vesistöt, kaupunkivesi sekä veden- ja jätehuolto sekä sähkön ja tietoliikenteen verkostot kuuluvat kaupunkiympäristöön. Siihen liittyvät sekä fyysiset rakenteet että muut toiminnalliset edellytykset, kuten valaistus, turvallisuus, esteettömyys ja palveluiden saavutettavuus.

Kaupungin suunnittelu ja hallinto ohjaavat kaupunkiympäristön kehittämistä. Kaavoitus, tonttijaot, liikennejärjestelyt, kiinteistö- ja ympäristölainsäädäntö sekä osallistuminen parantavat tai rajoittavat tilankäyttöä ja arjen laatua. Tavoitteena on yhdistää tiiviin, toimivan ja kestävän kehityksen periaatteet sekä asukkaiden tarpeet, jolloin ympäristö on sekä elinvoimainen että turvallinen.

Kestävyys ja ilmastokestävyys ovat yhtaikaa keskeisiä ja kytkevät toisiinsa energiatehokkuuden, vihersisätilat, veden hallinnan sekä hiilijalanjäljen pienentämisen. Haasteina ovat kasvava väestö, asuinalueiden eriytyminen, liikenneruuhkat ja saasteet sekä resurssien riittävyys.

Kaupunkiympäristön kehittäminen tarjoaa mahdollisuuksia älykkäihin palveluihin, viherrakenteiden laajentamiseen, kävely- ja pyöräilyverkostojen vahvistamiseen sekä julkisen liikenteen houkuttelevuuden parantamiseen. Tämä tukee hyvinvointia, osallisuutta ja taloudellista elinvoimaa.