kattopuutarhojen

Kattopuutarhojen käsite viittaa rakennusten katoille toteutettuihin viher- ja virkistysalueisiin. Niiden tarkoituksena on lisätä kaupungin vihreää tilaa, parantaa rakennusten eristävyyttä sekä sadeveden hallintaa ja tarjota asukkaille mahdollisuuksia ulkoiluun ja luonnonläheisyyteen.

Kattopuutarhoja on kaksi päätyyppiä: extensive-kattopuutarhat, joissa kasvualusta on matala ja kasvit ovat kuivuutta sekä tuulta sietäviä; sekä intensive-kattopuutarhat, joissa kasvualusta on syvempi ja alueelle voidaan istuttaa pensaita tai nurmikkoa.

Suunnittelussa on huomioitava rakennuksen kantavuus ja vesieristys sekä vedenpoisto ja kasvualustan koostumus. Yleisimmät kerrokset ovat kantava alusta, vedenpoistosuodatus, kasvualusta sekä kasvillisuus. Kasvivalinnat riippuvat ilmastosta ja ylläpidon tasosta; yleisesti käytetään sietokykyisiä lajeja kuten sedum, heinät ja nurmikasvit. Intensive-kattopuutarhoissa voidaan kasvattaa myös pensaita ja pieniä puita sekä yrttiviljelyä.

Kattopuutarhoilla on useita etuja: ne parantavat energiatehokkuutta, vähentävät urban heat island -vaikutusta, sitovat sadevettä ja tarjoavat elinympäristöä pölyttäjille sekä muulle monimuotoisuudelle. Haasteita ovat rakentamisen kustannukset, kantavuusrajoitukset ja pitkäaikainen huolto sekä kylmien ja sään ääriolosuhteiden vaikutukset.

Kattopuutarhat ovat yleistyneet kaupunkialueilla ympäri maailmaa, ja niitä pidetään osana kestävän kehityksen rakennus- ja kaupunkisuunnittelua myös Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.