katepotentiaalin

Katepotentiaalin on termi, jota käytetään joissakin suomenkielisissä teksteissä kuvaamaan pintakerroksen sähköistä potentiaalieroa suhteessa sen alustaansa. Se ei ole vakiintunut osa yleistä fysiikkaa tai elektrochemiaa, vaan esiintyy lähinnä erikoistuneessa tai opetuksellisessa kontekstissa, jossa halutaan erottaa koko elektrodin potentiaalista johtuvaa vaihtelua pintakerroksen ominaisuuksilla.

Termi viittaa pintakerroksen sähköiseen potentiaaliin, joka syntyy interfacialin varauksien jakaumasta, dipoleista sekä pintamateriaalin työfunktiosta. Pintakerros voi olla eristeellinen, johtava tai puolijohtava, ja sen ominaisuudet vaikuttavat rajapinnan potentiaaliin sekä interfacialin sähköiseen käyttäytymiseen. Katepotentiaalin käsite on siten hyödyllinen tarkasteltaessa, miten pintakerroksen ominaisuudet vaikuttavat elektrolyyttiliikkeisiin ja reaktioihin.

Käyttö ja sovellukset liittyvät erityisesti korroosiosuojaukseen, elektrokemialliseen analyysiin sekä nanomateriaalien tutkimukseen, joissa halutaan erottaa pintakerroksen potentiaalin vaikutus koko järjestelmän potentiaaliin. Katepotentiaalin arvo riippuu kerroksen paksuudesta, dielektrisyydestä, koostumuksesta sekä ympäröivästä elektrolyyttisestä ympäristöstä.

Mittaus ja teoria: Arvoa voidaan arvioida epäsuorasti elektrolyysissä ja impedanssimittauksissa sekä teoreettisilla malleilla, jotka kuvaavat rajapinnan varauksien ja vuorovaikutusten vaikutusta. Termin käyttö on kontekstisidonnaista; se voi tarjota hyödyllisen tavan korostaa pintakerroksen roolia potentiaalimuutoksissa sekä suunnittelussa että tulkinnassa. Liittyvät käsitteet sisältävät työfunktio, pintapotentiaali ja rajapintapotentiaali.