kasvihuonekaasupitoisuutta

Kasvihuonekaasupitoisuus viittaa ilmakehässä olevien kasvihuonekaasujen pitoisuuteen, erityisesti hiilidioksidin (CO2), metaanin (CH4), dityppioksidin (N2O) ja fluorattujen kaasujen. Nämä kaasut päästävät auringon säteilyn kulkeutumaan maahan, mutta estävät osaa maan pinnasta heijastuneesta lämpösäteilystä karkaamasta takaisin avaruuteen. Tämä luonnollinen ilmiö, kasvihuoneilmiö, on elämälle välttämätön, sillä se pitää maapallon lämpötilan elinkelpoisena.

Ihmisen toiminnot, kuten fossiilisten polttoaineiden käyttö, metsien hakkuu ja maatalous, ovat kuitenkin lisänneet merkittävästi kasvihuonekaasujen pitoisuutta ilmakehässä teolliselta ajalta lähtien. Tämä lisääntynyt pitoisuus voimistaa kasvihuoneilmiötä ja johtaa maapallon keskilämpötilan nousuun, eli ilmastonmuutokseen. Eri kasvihuonekaasuilla on erilainen ilmakehässä viipymisaika ja kyky sitoa lämpöä. Ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksien seuranta on keskeistä ilmastonmuutoksen ymmärtämiseksi ja sen vaikutusten arvioimiseksi. Kansainväliset sopimukset ja kansalliset politiikat pyrkivät vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja siten hillitsemään ilmastonmuutoksen etenemistä.