kasvajarakkude

Kasvajarakkut ovat kasvaimen muodostavia soluja. Ne ovat peräisin normaalin kudoksen soluista, mutta niiden geneettinen tilanne on muuttunut, mikä johtaa kontrolloimattomaan kasvuun ja solujen jakautumiseen. Kasvajarakkut voivat mantiene perinnöllisiä piirteitä alkuperäisestä kudoksesta, mutta niiden toiminta ja erilaistuneisuus voivat poiketa normaalista.

Kasvajarakkujen muodostuminen johtuu mutaatioista ja muista geneettisistä muutoksista, jotka muokkaavat solujen kasvua ja erilaistumista säätelevia signaalireittejä. Tämä voi johtaa yhden tai useamman solun klonien laajenemiseen ja kudoksen hallitsemattomaan kasvuun. Kasvajarakkujen kasvua voivat edistää kudosympäristön tekijät, kuten verisuonitus ja kasvutekijät, sekä osin immuunijärjestelmän vastareaktiot.

Kasvaimet jaetaan usein hyvänlaatuisiin ja pahanlaatuisiin. Hyvänlaatuinen kasvain pysyy paikallisesti eikä tässä vaiheessa yleensä leviä kauemmas; sen kirurginen poisto voi olla riittävä hoito. Pahanlaatuinen kasvain voi invaidoida ympäröivää kudosta ja levitä verenkierron tai imunesteiden välityksellä etäpesäkkeisiin, mikä vaatii laajempaa hoitoa.

Diagnostiikka perustuu yhdistelmään histologista tutkimusta, biopsian solu- ja kudosanalyyseja, immunohistokemiallisia merkkiaineita sekä molekyyligeneettistä profilointia. Tämä auttaa määrittämään kasvaimen tyypin, aggressiivisuuden ja mahdolliset hoitoreitit.

Hoito määräytyy kasvaimen tyypin, koon, sijainnin sekä leviämisen mukaan. Yleisiä hoitomuotoja ovat kirurginen poisto, sädehoito, kemoterapia sekä kohdennetut ja immuunivasteeseen perustuvat hoidot. Kasvajarakkujen tutkimus tähtää yhä yksilöllisempiin hoidoihin ja parempiin hoitovasteisiin.

---