kastepisteen

Kastepiste on meteorologiassa käytetty termi, joka kuvaa lämpötilaa, johon ilma on jäähdyttävä, jotta vesihöyry tiivistyy ja muodostuu kosteutta. Tiivistyminen alkaa, kun ilman suhteellinen kosteus saavuttaa 100 prosenttia ja ilma saavuttaa kyllästetyn tilan. Toisin sanoen kastepiste on se lämpötila, johon ilman täytyy jäähtyä ollakseen kyllästynyt vesihöyryyn.

Kastepisteeseen vaikuttavat ilman lämpötila ja kosteustaso. Mitä kosteampi ilma, sitä korkeampi on kastepiste. Kun ilman lämpötila laskee niin, että se laskee kastepisteen tasolle, vesihöyry tiivistyy ja voi muodostua kasteena pinnoille, sumuna tai usvana. Kastepiste on aina yhtä suuri tai pienempi kuin nykyinen ilman lämpötila, eikä se koskaan ylitä sitä.

Käytännön ilmiöihin liittyen kastepisteen läheisyys ilmassa kertoo, miten kostea ilma on. Suurempi kastepiste tarkoittaa yleisemmin näkyvää kosteutta ja parempia mahdollisuuksia tiivistymiseen esimerkiksi aamuiseen kasteeseen, sumuun sekä pilvien muodostumiseen. Mikäli kastepiste on matalampi kuin ilman lämpötila merkittävästi, ilma on huomattavasti kuivempaa.

Kastepisteen mittaaminen yhdistetään ilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden mittauksiin; arviot voidaan tehdä suoraan mittareilla tai laskennallisesti. Sen perusteella voidaan arvioida esimerkiksi kosteuden hallintaa rakennuksissa ja tuotantolaitoksissa, sääennusteita, maatalouden kosteusvaa­tiluja sekä ilmastointija ilmanvaihtojärjestelmien suunnittelua. Kastepiste on keskeinen käsite sekä teoreettisessa meteorologiassa että arjen kosteuden ymmärtämisessä.