kartsinoomi

Kartsinoomit ovat syöpiä, jotka kehittyvät epiteelisoluista, soluista jotka peittävät ihon sekä kehon sisäiset ontelot ja linjaavat hengitystiet sekä ruoansulatuskanavan. Ne muodostavat suurimman osan aikuisten syövistä. Kartsinoomit voivat kasvaa paikallisesti, levitä lähellä oleviin kudoksiin tai metastasoitua kauemmas elimistöön. Hoitotulos riippuu kasvaimen tyypistä, koosta, sijainnista ja leviämisasteesta sekä potilaan yleiskunnosta.

Kartsinoomat jaotellaan yleensä epiteelin tyypin mukaan. Yleisimmät alatyypit ovat levyepiteelistä karsinoomat eli levyepiteelikarsinoomat (levykarsinoomat) sekä rauhaskudoksesta kehittyvät adenokarsinoomat. Muita alatyyppejä ovat esimerkiksi pienisolukarsinoomat ja muut erikoistuneet muodot, joiden geneettiset muutokset vaikuttavat hoitovasteisiin. Hoito-ohjeet määräytyvät usein tämän jaon mukaan sekä kasvaimen sijainnin mukaan.

Kartsinoomit voivat puhjeta lähes missä tahansa elimistössä, mutta niitä esiintyy usein iholla, keuhkoissa, mahasuolikanavassa, haimassa ja rinnassa. Riskitekijöitä ovat tupakointi, runsas alkoholin käyttö, UV-säteily, HPV- ja hepatiittivirukset sekä krooniset tulehdukselliset tilat. Ikä ja perinnölliset tekijät voivat lisätä riskiä.

Diagnoosi perustuu biologiseen koepalaan (biopsia) ja histologiseen tutkimukseen. Kuvantamistutkimukset kuten tietokonetomografia (CT), magneettikuvaus (MRI) ja positronin beetasäteilyn PET-CT auttavat levinneisyyden arvioinnissa ja hoitostrategian suunnittelussa.

Hoito räätälöidään tapauskohtaisesti ja voi sisältää kirurgisen poiston, sädehoidon, kemoterapian, immunoterapian sekä kohdennettuja molekyylireitteihin suunnattuja hoitoja. Varhainen toteaminen parantaa yleistä ennustetta, mutta erot voivat olla huomattavia kasvaimen tyypin ja sijainnin mukaan. Seuranta on osa hoito-ohjelmaa.