karotinoideista

Karotinoidit ovat laaja ryhmä lipofiilisiä pigmenttejä, joita esiintyy pääasiassa kasveissa, levissä sekä joissakin bakteereissa ja sienissä. Ne ovat kemialliselta rakenteeltaan suuria C40-tetra-terpeenejä, ja niitä jaetaan kahteen pääryhmään: karoteeneihin (joissa ei ole happea) sekä ksantofyytteihin (joissa on happea). Tunnetuimpia karoteeneja ovat beetakaroteeni, alfa-karoteeni ja lykopeeni; ksantofyylien edustajia ovat luteiini, zeaksantiini ja astaksantiini.

Kasveissa karotinoidit toimivat valonkeruupigmentteinä sekä fotopesäkkeinä suojaavina molekyyliena: ne auttavat siirtämään valon energiaa fotosynteesissä ja suojaavat soluja liialliselta valolta sekä hapettumiselta. Ne osallistuvat fotoprotektion lisäksi solukalvojen vakauteen ja hapetusstressin hallintaan.

Ihmisillä ja monilla eläimillä karotinoideilla on antioksidanttinen rooli. Osa karoteeneista on provitamiini A -aktiivisia, mikä tarkoittaa, että ne voivat muuttua retinoliksi elimistössä. Ksantofyylit eivät yleensä ole provitamiini A -lähteitä. Karotinoidit ovat rasvaliukoisia, joten niiden imeytyminen vaatii ruokavalion rasvaa; ne kulkeutuvat lipoproteiinien avulla kehon kudoksiin ja voivat kertyä maksaan, rasvakudokseen sekä silmän makulaan.

Ravinnon lähteet koostuvat värikkäistä hedelmistä ja vihanneksista (esimerkiksi porkkana, tomaatti, paprika, pinaatti), sekä mereneläviä ja kananmunia, jotka täydentävät karotinoidien monipuolista kokonaisuutta. Suositellaan ensisijaisesti ruoasta saatujen karotinoidien nauttimista; lisäravinteiden käyttö tulisi harkita terveydenhuollon kanssa, erityisesti tupakoivilla henkilöillä.