karboksyylihappoclorideja

Karboksyylihapot ovat orgaanisia yhdisteitä, joille on tunnusomaista funktionaalinen ryhmä, karboksyyli, joka koostuu karbonyyliryhmästä ja hydroksyyliryhmästä. Tämä ryhmä on sidottu hiiliatomiin. Karboksyylihappojen yleinen kaava on RCOOH, jossa R voi olla vetyatomi tai jokin orgaaninen ryhmä.

Yksinkertaisin karboksyylihappo on muurahaishappo, jossa R on vety. Etikkahappo, joka tunnetaan myös etikkana, on toinen yleinen esimerkki, jossa R on metyyliryhmä. Nämä hapot ovat yleensä heikkoja happoja, mikä tarkoittaa, että ne dissosioituvat vedessä osittain vapauttaen protonin (H+) ja karboksylaatti-ionin.

Karboksyylihapot esiintyvät luonnossa monissa muodoissa, kuten hedelmissä ja rasvahapoissa. Niillä on laaja valikoima teollisia käyttötarkoituksia. Esimerkiksi etikkahappoa käytetään elintarviketeollisuudessa säilöntäaineena ja mausteena, ja sitä käytetään myös liuottimena ja polymeerien valmistuksessa. Suuremmat rasvahapot ovat keskeisiä ainesosia saippuoissa ja voiteluaineissa.

Karboksyylihapot reagoivat monien muiden kemikaalien kanssa muodostaen erilaisia johdannaisia, kuten estereitä, amiideja ja happohalideja. Nämä reaktiot ovat tärkeitä orgaanisessa synteesissä ja yhdisteiden valmistuksessa. Karboksyylihappojen ominaisuudet, kuten niiden happamuus ja reaktiivisuus, tekevät niistä olennaisia yhdisteitä sekä luonnossa että teollisessa kemiassa.