Karboksyylihappojen

Karboksyylihappojen ilmentymä koostuu karboksyyliryhmästä -COOH, joka on kiinnittynyt orgaaniseen R-ryhmään. Yleisimmät muodot ovat R-COOH, jossa R voi olla vety (formiini) tai erilaisia alfaaine- ja aryyliyhdisteitä. Ne muodostavat laajan yhdisteperheen, johon kuuluu sekä pienet, että pitkäketjuiset ja aromaattiset hapot.

Ominaisuudet ja reaktiot: Karboksyylihappoja ovat heikot hapot. Vesiliuoksessa ne dissosioituvat osittain karboksylaatti-ioneiksi (R-COO−) ja vetyioniksi, pKa-arvot yleensä noin 3–5; esimerkkeinä formi- (~3,75) ja etikkahappo (~4,76). Fyysisesti pienet hapot ovat usein vesiliukoisia, kun taas pitkät hiiliketjut heikentävät liukoisuutta. Monilla hapolla on karkaiseva, pistävän haju; useimmat ovat välineellisiä kiinteitä tai nestemäisiä aineita huoneenlämmössä.

Pääasialliset reaktiot ovat sekä hapetus- että epäorgaaniset muunnokset: ne reagoivat alkoholeja esteröityäkseen happamien katalyyttien vaikutuksesta esterien muodostamiseksi (Fischer-esteröinti). Karboksyylihappidet voivat pelkistyä primaarisiin alkoholeihin tai vähitellen oksidoitua karbonyyliryhmän kautta. Natriumsuolat muodostavat karboksylaattisettejä ja auttavat rasvojen saostamista saippuoitumalla.

Sovellukset ja esiintyminen: Luontaisesti hapot ovat keskeisiä rasvoissa ja rasvahapoissa sekä monissa hajusteissa ja elintarvikkeiden säilöntäaineissa (esim. bentsoehappo). Teollisuudessa niitä käytetään polyestereiden raaka-aineina, liuottimina, muotoilua ja farmaseuttisia esiasteita sekä kosmetiikassa.

Turvallisuus: Karboksyylihappoja pidetään yleisesti syövyttävinä ja ärsyttävinä käsin. Haavoihin joutuvat aineet voivat aiheuttaa vakavia ärsytyksiä; suojavarusteiden käyttö ja asianmukainen varastointi ovat suositeltuja.