kapillaariilmiöstä

Kapillaari-ilmiö on nesteen nousua tai laskua kapeassa putkessa eli kapillaarissa, joka on vastoin painovoimaa tai ulkoisia voimia. Tämä ilmiö johtuu nesteen pintajännityksestä ja nesteen sekä kapillaarin seinämän välisestä adheesiosta eli tarttumisvoimasta. Kun nesteen molekyylit tarttuvat voimakkaammin kapillaarin seinämiin kuin toisiinsa, neste nousee putkessa ylöspäin. Jos taas nesteen koheesio eli molekyylien välinen vetovoima on suurempi kuin adheesio, neste laskee kapillaarissa.

Kapillaari-ilmiö on havaittavissa monissa luonnonilmiöissä ja teknisissä sovelluksissa. Esimerkiksi kasvien vedenkuljetus juurista lehtiin perustuu osittain kapillaari-ilmiöön. Vesi nousee kapillaarimaisissa putkissa kasvin puuosissa vastoin painovoimaa. Maaperässä kapillaari-ilmiö auttaa veden siirtymistä syvemmältä pintaa kohti, mikä on tärkeää kasvien kasvulle kuivina kausina. Muita esimerkkejä ovat paperipyyhkeen kyky imeä nestettä ja kynttilän sydämen kyky nostaa vahaa palamista varten.

Kapillaari-ilmiön voimakkuus riippuu nesteen ominaisuuksista, kuten pintajännityksestä ja tiheydestä, sekä kapillaarin halkaisijasta. Mitä kapeampi kapillaari, sitä korkeammalle neste nousee tai laskee. Ilmiön ymmärtäminen on tärkeää esimerkiksi insinööritieteissä, hydrologiassa ja biologiassa.