kansalaisyhteiskuntaa

Kansalaisyhteiskuntaa tarkoitetaan yhteiskunnan kolmatta sektoria, jossa kuuluvat vapaaehtoiset järjestöt, ammattiliitot, uskonnolliset ja alueelliset yhteisöt sekä muut ei‑valtiolliset toimijat. Kansalaisyhteiskunta koostuu ryhmistä, joiden toiminta tapahtuu julkisen vallan ja markkinoiden ulkopuolella. Yhdistymisvapaus, sananvapaus ja oikeus asettaa tavoitteita ja toimia ovat sen perusperiaatteita.

Sen tehtävänä on edistää yhteistä hyvää sekä valvoa julkista valtaa. Yhteisöt tarjoavat palveluita, osallistavat kansalaisia päätöksentekoon ja vahvistavat demokraattista pluralismia sekä sosiaalista pääomaa. Mikä tärkeintä, kansalaisyhteiskunta täydentää valtiota ja markkinoita: se mobilisoi resursseja, tukee innovaatioita ja ylläpitää yhteisöllistä identiteettiä.

Historian valossa kansalaisyhteiskunta kehittyi 1800-luvulta lähtien liberalismin, työväenliikkeen ja uskonnollisten liikkeiden myötä. Suomessa ja monissa muissa maissa se on nykyään monimuotoinen kenttä, jossa toimijat ajavat asioita kuten ympäristö, ihmisoikeudet, koulutus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

Nykyään digitalisaatio muuttaa tapoja toimia ja viestiä sekä ulottaa toimintaa globaalisti. Haasteita ovat rahoituksen epävarmuus, lainsäädännön tasapaino vapauksien ja julkisen intressin välillä sekä luottamuksen ja legitimiteetin ylläpitäminen. Kansalaisyhteiskunnan toiminta vaihtelee maittain riippuen poliittisesta ympäristöstä ja kulttuurista.