kansalaisjärjestöissä

Kansalaisjärjestöt ovat voittoa tavoittelemattomia toimijoita, joiden tarkoituksena on ajaa yleistä etua, edistää demokraattista osallistumista ja tukea yhteiskunnan heikommassa asemassa olevia. Ne muodostuvat yksittäisistä jäsenistä, vapaaehtoisista sekä mahdollisesti ammattilaisista, ja ne toimivat itsenäisesti sekä valtion että markkinoiden vaikutusvallasta riippumatta. Järjestöt voivat tuottaa palveluita, vaikuttaa poliittiseen keskusteluun sekä lisätä kansalaisten osallistumista erilaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Toiminta kattaa laajan kirjon teemoja, kuten ihmisoikeudet, ympäristö, kulttuuri, terveys, koulutus ja kehitysyhteistyö. Järjestöt järjestävät kampanjoita, tiedotusta, koulutusta, tutkimusta sekä vapaaehtoistyötä ja yhteisöjen kehittämistä. Ne toimivat usein verkostoitumisen ja tiedonvälityksen väylinä sekä sillanrakentajina kansalaisten, julkisen hallinnon ja yksityisen sektorin välillä.

Hallinto rakentuu tyypillisesti jäsen- tai vapaaehtoisjohtoisista rakenteista: ylintä päätäntävaltaa käyttävät kokoukset ja hallitus, ja toiminnan tilinpäätös sekä raportointi ovat keskeisiä tilivelvollisuuden muotoja. Rahoitus muodostuu jäsenmaksuista, lahjoituksista, projektikohtaisista avustuksista sekä julkisen sektorin rahoitusmahdollisuuksista. Monilla järjestöillä on myös hankemuotoista rahoitusta sekä toimitiloja.

Kansalaisjärjestöt vahvistavat demokratiaa tarjoamalla mahdollisuuksia osallistua, äänensä kuuluville viemiseen sekä vaikuttamaan palveluiden kehittämiseen. Ne voivat kuitenkin kohdata rahoituslähteiden epävarmuutta, sääntelyn ja byrokratian puristuksia sekä poliittista painetta. Koko kattavana ilmiönä ne muodostavat tärkeän osan siviili-, yhteiskunta- ja kehitysyhteistyön infrastruktuurista sekä kansalaisten omavaraisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistajia.