kansainvälisyys

Kansainvälisyys tarkoittaa maailmankuvan, politiikan ja toiminnan kokonaisuutta, jossa painotetaan maiden välistä yhteistyötä, toisten kulttuurien ymmärtämistä ja globaaleja ratkaisuja ihmisoikeuksien, vakauden sekä kestävän kehityksen edistämiseksi. Se kattaa sekä ideologisen lähestymistavan, kuten liberalismi ja sosialistinen internationalismi, että käytännön tavat toimia kansainvälisessä oikeudessa, diplomatiassa ja monenkeskisessä yhteistyössä.

Käsite kehittyi 1800– ja 1900-lukujen aikana ja sai lisää merkitystä toisen maailmansodan jälkeen kansainvälisessä järjestäytymisessä. Suomessa kansainvälisyys on yhdistetty sekä sotilaalliseen liittoutumattomuuteen että aktiiviseen yhteistyöhön, erityisesti YK:n, EU:n ja kehitysyhteistyön kautta. Kansainvälisyys näkyy myös koulutuksessa ja kulttuurivaihdossa.

Käytännössä kansainvälisyys ilmentyy diplomatiassa, kansainvälisessä kaupassa, rauhantyössä, humanitaarisessa avussa sekä ihmisoikeuksien ja ympäristön suojelemisessa. Se kattaa myös kulttuurien välisen vuorovaikutuksen ja kansainvälisen koulutuksen sekä kehitysyhteistyön.

Keskusteluissa on korostettu sekä globalisaation mahdollisuuksia että haasteita: taloudellinen epävarmuus, sopeutuminen monikulttuurisuuteen sekä kansallisen suvereniteetin ja itsemääräämisoikeuden havaitut rajoitukset.

Suomessa kansainvälisyys näkyy ulkopolitiikassa, YK:n ja EU:n kautta sekä kehitysyhteistyössä. Koulutuksessa ja mediakasvatuksessa kansainvälisyyskasvatus pyrkii lisäämään ymmärrystä globaalista vastuusta sekä rohkaisemaan osallistumista kansainväliseen yhteistyöhön.