kanbankortteja

Kanban-kortit ovat Kanban-menetelmässä käytettyjä visuaalisia työtehtävien tunnisteita, jotka edustavat yksittäistä tehtävää tai sen tilaa työnkulussa. Kortit voivat olla fyysisiä pahvi- tai paperikortteja, jotka kiinnittyvät Kanban-tauluun, tai digitaalisia kortteja, joita liikutellaan taululla ohjelmistossa.

Kanban-taulu koostuu sarakkeista, jotka kuvaavat työnkulun vaiheita, kuten Tehtävä, Työn alla ja Valmis. Kortti siirretään vasemmalta oikealle edetessään, jolloin koko tiimi näkee kunkin tehtävän tilan. Usein taululla on myös WIP-rajoituksia, jotka rajoittavat samanaikaisesti käynnissä olevien tehtävien määrää.

Kortille tallennetaan tehtävän tiedot kuten nimi, kuvaus, prioriteetti, arvioitu työmäärä sekä vastuuhenkilö ja määräaika. Digitaalisissa järjestelmissä kortteihin voidaan liittää liitteitä, tageja, estimointeja ja riippuvuuksia.

Kanbanin tarkoituksena on parantaa työn virtaa, lisätä läpinäkyvyyttä ja tukea jatkuvaa parantamista. Korttien liikuttelu taululla antaa tiimille reaaliaikaisen näkymän siitä, missä tuotekehitys tai tuotanto etenee, sekä auttaa tunnistamaan pullonkauloja.

Käytön haasteina mainitaan joskus epäselvä tehtäväkuvaus, liiallinen monen kortin pitäminen samanaikaisesti tai riittämätön tavoitearviointi. Digitaalisten työkalujen käyttöönotto voi puolestaan vaatia koulutusta ja sopeutumista.

Kanbanin juuret ovat Toyotan tuotannon Just-In-Time -järjestelmässä 1950-luvulla. Kanban-sana tarkoittaa signaalia tai signaalikorttia japaniksi, ja käytäntö perustuu visuaaliseen viestintään ja työnkulun vetämiseen oikeaan aikaan.